
Tänään teimme paluun San Franciscon eläintarhaan tarkistamaan viime viikolla väliin jääneet eläinystävämme. Perheen taiteilija otti luonnosvihon mukaan ja ikuisti yhden jos toisenkin otuksen taitavasti paperille. Käsittämätöntä, miten tällaisista geeneistä voi jalostua tuollainen lahjakkuus. Ihana katsella sitä täydellistä keskittymistä ja onnellista omistautumista asialleen.
Minä pysyin tiukasti omalla osaamisalueellani ja nautin auringonpaisteesta eväitä mutustellen. Pojat vilistivät ötökkätalon uumenissa ja tankkasivat itsensä turvoksiin jotakin karmeanväristä I-cee-litkua. Ilonsa kullakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti