Melkoinen konserttihan siitä syntyi, kun pikkulintu erehtyi pyrähtämään olohuoneeseen tervehdyskäynnille. Itse vierailija ei ollut niinkään äänekäs, mutta koiralla tuntui olevan paljon sanottavaa asiaan. Rosie oli ihan ystävällisen oloinen, häntä heilui koko ajan, mutta tuntui antavan lintupoloiselle ohjeistusta aika napakkaan tahtiin. Lintuhan vastasi piipittämällä henkensä hädässä ja kakkimalla paniikissa pitkin ikkunalautaa. Moukan tuurilla se oli päättänyt suorittaa paniikkipoistumisen juuri sellaisesta ikkunasta, jota ei saanut auki.
Kuuntelin aikani sitä kohellusta ja mietin saavatkohan ne asian hoidettua keskenään. Konsultoin puhelimitse meidän luontoeksperttiä ja sain oikein järkeviä ohjeita. Sitten annoin vahtikoirallemme virkavapaata ja laitoin sen huilimaan lukkojen taakse. Sitten varmistin lintuselle turvallisen pakoreitin ja aloitin rauhalliset neuvottelut. Muutaman minuutin rupattelun jälkeen sirkuttelija lennähti ulos avonaisesta ikkunasta ja minä pääsin siivoilemaan käyntikortteja ikkunalaudalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti