1. helmikuuta 2014

Kyytiläinen

Vähänkö on mukavaa tämä koiran elämä Kaliforniassa. Tassut ei kastu juuri ikinä eikä lumi paakkuunnu tassukarvoihon. Nuuskittavaa riittää ympäri vuoden, eikä vilu väristä luita. Täytyypä myöntää, että valkoisen pitkäkarvaisen maavaraltaan hyvin matalan koiran arki Oulun korkeudella on hämärtynyt minulta pahemman kerran.

Matkustaminenkin on eri tavalla leppoisaa. Koiria ei todellakaan pidetä missään kuljetusbokseissa, vaan ne istuvat etupenkillä pää ulkona ikkunasta iloisesti läähättäen. Jotkut pääsevät jopa ratin taakse apukuskeiksi, mikä näyttää kyllä aika vaaralliselle. Pyöränkyytikin kelpaa monelle karvakorvalle, kunhan varusteet on kohdallaan. Kuvassa on Rosien sulho Tatu, joka kovasti nauttii koko perheen pyöräretkistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti