Iso tuoli, pieni poika

Täällä Amerikassa on kaikki suurta, näköjään jopa tuolitkin. San Franciscossa tuli vastaan tällainen jättiläistuoli, joka saa kyllä tehokkaasti pienennettyä istujansa. Minä en malttanut olla käyttämättä tilaisuutta hyväksi, ja kutistin kuopukseni hetkellisesti pieneksi pojaksi.

Onneksi nuo lapset kasvavat suhteellisen tasaisesti, eivätkä yhdessä yössä veny aivan mahdottomasti. Aamuisin ne aina kuitenkin on omikseen tunnistanut, samoin kun oman naaman peilistä. On se vaan jännä ajatella, että miten paljon itse kukin meidän perheestä on Suomen ystävien ja sukulaisten silmissä muuttunut, kunhan seuraavan kerran tavataan.