Papparajat

Näin sitä voi käydä, kun istuu baseballkatsomossa pari tuntia keskipäivällä Kalifornian auringon alla. Vaikka ei ikikuuna päivänä olisi ihoaan auringossa käräyttänyt, niin kerta se on ensimmäinenkin. Iltaa myöten alkoi eilen käydä ilmi, että ihastuttavan seuraneitimme käsivarsia koristi jäätävän upeat papparajat. Enpä ole moista rusketus- tai oikeastaan punoitusrajaa ennen nähnyt, aivan kuin olisi punaisen pitkähihaisen paidan päälle tempaissut valkoisen T-paidan.

Eipä hätää, illan kestäneen sisäisen ja ulkoisen lääkinnän jälkeen ryhdyimme aamulla korjaaviin rusketustoimiin. Vetäsimme käsivarsiin ensin paksun kerroksen vedenkestävää aurinkosuihketta suojakertoimella 50 ja siihen päälle vielä reilu satsi aurinkovoidepuikkoa suojakertoimella 60. Auringonpalvojan lyhyellä matematiikalla tämä tarkoittaa 110-kertaista suojaa, joten kertoimet alkoivat olla kohdillaan. Sitten vaan uima-altaan keskelle seisoa töröttämään niin, että papparaja jää juuri tarkalleen vedenpinnan alle. Muuten tosi hyvä idea, mutta olin roiskinut aurinkovoidetta reilulla kädellä, joten eilisen punotuksen ja tämän päivän rusketuksen väliin jäi valkoinen vauhtiraita. Noh, aina ei voi onnistua, mutta yrittää kannattaa kuitenkin.