Koulukuriositeetteja

Ihmismieli on jännä vekotin, kun se niin nopeasti muuttaa uuden ja ihmeellisen tavalliseksi arjeksi. Aion nyt ihmetella amerikkalaisen koulumaailman pienia kummallisuuksia ja uusia oivalluksia, joille luultavasti sokeudun pian. Varoitus - luvassa kuivakkaa opettajatekstiä.

Turvallisuus korostuu kouluarjessa aivan eri tavalla kuin Suomessa. Heti ensimmäisenä päivänä piti kahden nuorimmaisen lapsen kouluihin palauttaa vihreä ensiapukortti, johonkin piti täyttää yhteystiedot  hätätilanteiden varalle ja  myös varahakijoiden tiedot. Lisäksi piti sheriffiä varten piirtää karttaan lapsen kotimatkareitti, jotta katoamistapauksissa pystytään reagoimaan nopeasti. Katastrofien varalle kaikilla kouluilla on sama toimintamalli, eli oppilaita ei lähetetä yksin kotiin, vaan heidät on noudettava. Middle schoolissa turvallisuuspolitiikka on viety niin pitkälle, että vanhemmat eivät saa koulupäivän aikana liikkua koulun alueella, vaan kaikki viestintä tapahtuu koulun kanslian kautta. Oppilaat eivat saa käyttää  kännykää, jos tätä sääntöä rikkoo muutaman kerran, niin pääsee lauantaina kouluun.

Koulujen alkamisajat on porrastettu niin, että high schoolissa koulu alkaa yleensä 7.50, middle schoolissa joka aamu 8.15 ja elementary schoolissa 8.30. Kello soi viisi minuuttia ennen tunnin alkua, jolloin pitaa lähteä kiireen vilkkaa kohti luokkaa. Kun kello soi tunnin alkamisen merkiksi, niin oppilaan pitää istua paikallaan tarvittavat romppeet pulpetilla. Liikuntaa on lähes joka päivä, ja isommilla on oma sporttiuniformu, jota säilytetään arkipäivät liikuntalokerikossa ja perjantaina ne pitää tuoda kotiin pestäväksi. Ilmaista kouluruokailua ei tietenkään ole, mutta oppilaat voivat ostaa ravitsevia ranskalaisia tai tuoda omat pöperöt kotoa.

Loppukevennykseksi kuva Rosiesta ja muuttolaatikosta, jota koirulimme oli omatoimisesti ruvennut purkamaan.