3. tammikuuta 2013

Apostolin kyytiä


Tänään oli aika ottaa jalat alle. Aamupäivällä järkytin kanssaihmisiä ja vein uudet lenkkarit ulkoilemaan. Lähdin siis brutaalisti ihan kotipihasta hölköttelemään, enkä hurauttanut sillä olemattomalla autollani jollekin viralliselle asfaltoidulle lenkkipolulle. Matkalla törmäsin eukalyptuspuihin, jotka parhaillaan kuoriutuvat. Tuoksu oli todella voimakas ihan vaan ohi juostessakin.






Puolenpäivän jälkeen kävin entistä röyhkeämmäksi. Järjestin lapset ja koiran pituusjärjestykseen ja lähdin marssittamaan laumaani kohti Saratogan keskustaa. Välillä autotien vieressä meni ihan oma pieni kuja jalankulkijoille, mutta toisinaan jouduimme hiippailemaan autotien laitaa. Muita kävelijöitä emme yllättävää kyllä matkalla nähneet. Amerikkalaiset eivät sitten ymmärrä yhtään mitään hyötyliikunnan päälle.







6 kommenttia:

  1. Okei, nyt ootte päässeet siihen vaiheeseen, jossa teette itsenne tunnetuiksi kylillä:) Mukavia hyötyliikuntahetkiä!
    AnuA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpahan naapureilla jotakin yhteistä ihmeteltävää :)

      Poista
  2. hauska kuulla, että järkytät ympäristöäsi:) Ninni

    VastaaPoista
  3. Heissan! Tässä just Leenan kanssa aloitellaan treenejä ja nyt vasta iski tajuntaan että minun sorsa perheestäni puuttuu kolme poikasta! Hallin tiskilläkin sanoin automaattisesti että 2 tyttöä ja 2 poikaa.. Tsemppiä teille kuitenkin sinne suureen maailmaan :) Terveisin Uimavalmentaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sorsat voi hyvin, tosin ovat olleet kuivalla maalla jo melko pitkään.

      Poista