Tänään on koululaiset mötköttäneet kotona veteraanien päivän ansioista. Vapaapäivää vietetään USA:n armeijassa palvelleiden kunniaksi, mutta arjessa tämä ei kyllä näy paljon, muuten kun posti ei kulje ja virastot pysyvät kiinni. Kaupat toki tekevät bisnestä normaaliin tahtiin ja meidänkin työmies kiiruhti aamulla kiltisti sorvin ääreen. Juhlapuheita ja -paraateja on taatusti pidetty siellä sun täällä, ja veteraaneille on tänään tarjolla ilmaisia lounaita, vapaita sisäänpääsyjä ja alennuksia ostoksista.Meikäläinen juhlisti veteraanien päivää käymällä hammaslääkärissä. Minä en kerta kaikkiaan tajua hammaslääkäreiden ajatuksenjuoksua, kun he ensin puuduttavat puoli päätä turraksi, tunkevat suun täyteen letkuja ja pumpulikääröjä ja sitten rupeavat juttelemaan mukavia. Kai sitä tohtorilla olisi tylsää touhuilla päivät pitkät mykkänä, mutta potilaalle on kyllä pikkuisen haastavaa niissä olosuhteissa tuottaa puhetta yhtään millään kielellä. Luulin jo aikanani Saksassa ottaneen absoluuttisen pohjakosketuksen hammaslääkärismalltalkiin, mutta nyt taisin vielä pistää paremmaksi. Voi herran pieksut sitä mongerrusta, kun minä kertoilin Suomen talvesta ja joulunvietosta suu vaahdossa ja kieli poskessa. Tuppasi vähän itseäkin naurattamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti