11. elokuuta 2013

Metsän poika tahdon olla...

 
Availimme tänään vaelluskautta kesätauon jälkeen. Lämpötilat pysyvät jo keskipäivälläkin 26-27 asteessa, joten päiväretket onnistuvat taas ilman lämpöhalvausta. Tarkisimme etukäteen netistä, että koiruudet on sallittuja alueella lukuunottamatta erikseen kiellettyjä reittejä. Eiköhän se ainoa järkevä vaellusreitti ollut sitten hauvoilta kielletty, joten ei taas auttanut muu kuin ryhtyä lukutaidottomaksi ja kuvasokeaksi.

Metsät on täällä jylhiä ja puut tajuttoman korkeita. Suurin ero suomalaiseen metsään on väritys. Kovan kuivuuden vuoksi vihreä aluskasvullisuus puuttuu paikoitellen lähes kokonaan, ylempää löytyy kyllä vehreyttä. Tänään hoksasin, että metsän ominaistuoksukin on eri, ihan ikävä tuli suomalaisen kangasmetsän raikkautta. Täällä tahtoo polut pölistä siihen malliin, että perheen astmaatikoilla tekee välillä tiukkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti