
Iltakävelyllä koiran kanssa alkaa pitää kiirettä, jotta ehtii valoisalla kotiin. Puoli yhdeksän aikaan alkaa jo olla sen verran hämärää, että saattaa epähuomiossa kompastua kojootteihin. Kojoottien pyydystäminen on päätetty muuten lopettaa, yhtään ei ole saatu kiinni. Naapureilta tulee kuitenkin jatkuvasti havaintoja, tosin ei ihan sitä tahtia kun touko- kesäkuussa.
Minun silmät ja sielu eivät millään väsy näihin maisemiin. Luonto on niin hätkähdyttävän kaunista ja monimuotoista, että sitä jaksaa äimistellä päivästä toiseen. Tässä iltakävelyn satoa parin illan takaa: eukalyptuspuurivistö ja iltarusko vuorilta kuvattuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti