Tästä se sitten alkaa se minun aktiivimamman ura täkäläisessä kouluelämässä. En ole kyllä ollenkaan ainoa touhutäti koulun pihalla, rehtorikin ehtii aamuisin ohjaamaan liikennettä jämerillä tuulimyllyhuiskautuksillaana ja auttamaan koululaisia ulos autoista. Tänä aamuna oli vahvistuksena vielä kaksi sheriffiä, toinen oli ihan tavis ja toinen oli liikkeellä moottoripyörällä. Tosi näyttävästi olivat parkkeeranneet koulun eteen ja olivat koulun kulmalla luomassa järjestystä ja turvallisuuden tuntua kouluaamuun. Kuva on hieman epäselvä, nappasin sen puolihuolimattomasti salaa puun takaa.
Minä kannon korteni kekoon avustamalla lounastauolla juoksuklubin organisoimista. Vapaaehtoiset mammat pyörittävät joka tiistai ja torstai juoksutapahtumaa, jossa oppilaat vilistävät iloisesti ympäri koulun jalkapallokenttää. Jokaisella on kortti ja siihen merkitään juostut kierrokset leimalla. Kuusi kierrosta vastaa mailia, ja siitä saa riipukseen uuden amuletin. Tosi haastavaa oli arvailla miten eskarilaisten kilometrin mittaiset intialaisperäiset sukunimet kirjoitetaan, he kun eivät itse osanneet täyttää tietojaan. Mutta mukavaa touhua oli, lapset oli tosi innokkaita ja aurinkoisia. Minulla on vielä vähän parannettavaa amerikkalaistyylisessä hehkuttamisessa ja hengennostattavassa kannustuksessa. Nyt ei vielä oikein irronnut, mutta odottakaapa ensi viikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti