Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia

 

Neljäs päivä heinäkuuta on oiva ajankohta itsenäisyyspäivän juhlintaan. Lämpöä ja aurinkoa riittää vaikka toisille jakaa ja puistoon mahtuu yleisöä roppakaupalla. Kylätoimikunta oli tehnyt hienoa työtä, juhla oli oikein hienosti suunniteltu ja toteutettu. Paikallinen puhallinorkesteri nostatti isänmaallista tunnelmaa ja säesti patrioottisia yhteislauluja, joihin meikäläinen osasi kyllä jotakuinkin melodian, mutta sanat oli vähän hakusassa. Sehän ei estänyt minua hyräilemästä pää punaisena, tällainen laumalaulaminen herättää minussa karmean kuorokaipuun. Aiolos - I miss you!!!!!

Juhlaan oli pyydetty pukeutumaan isänmaallisiin väreihin ja klovni jakoi lapsille Amerikan lippuja heiluteltavaksi. Lavalle marssi vuorotellen historian merkkihenkilöitä Washingtonista Lincolniin, mutta mielenkiintoisin uusi tuttavuus oli leskirouva Mary Brown, joka laskettuaan miehensä, sisällissodan sankarin John Brownin ruumiin haudan lepoon (tuttu laulu Suomessakin) muutti lapsineen Saratogaan. Mielenkiintoista oli huomata, mitä asioita oli lähihistoriasta nostettu esille. Toista maailmansodan symboloi täkäläisille tärkeä Iwo Jiman taistelun jälkeinen hetki, jolloin sotilaat kohottivat Amerikan lipun merkkinä japanilaisten kukistamisesta. Loppuhuipennuksena oli nykysukupolven suuri trauma syyskuun yhdestoista (9-11).