Tänään lapset pääsivät tositoimiin valtamereen. Vaikka surffaaminen sujui uima-altaassa hienosti, niin aallot on sen verran arvaamattomia, että vielä jäi treenattavaa. Boogie-boardilla aallon harjalla ratsastaminen sujuu jo varsin mallikkaasti, mutta minisurffilaudalle nouseminen teettää työtä. Aivan käsittämättömän helpon näköisesti jotkut kurvailee vieressä, mutta ilmeisesti takana on muutama yritys ja erehdys.
Ei sitä voi muuta kuin ihmetellä, kuinka laaja-alainen tämä kieltenopettajan koulutus on. Ilman minkäänlaista käytännön kokemusta pystyy aivan pokkana rannasta käsin valmentamaan ja neuvomaan joukkojaan. Tänään aalloissa hurjastelu oli sen verran rankkaa, että suurin osa laumasta saatiin ilman erityishoukuttelua rannalle. Niinhän siinä sitten kävi, että meidän pesueen isoin lapsi, 40-ja-risat vuotta, jäi viimeisenä aaltoihin kyntämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti