Lisäksi mietin valmiiksi kojoottien mielestä luoltaantyöntäviä ja pelkoaherättäviä suomalaisia laulelmia. Mieleeni tuli Oolannin sota ja Porilaisten marssi, parempia ehdotuksia otetaan vastaan. Mikki Hiiri merihädässä ei taida tässä tilanteessa toimia, paitsi se meripeikkokohta voisi olla vaikuttava. En ole ihan varma kojoottien musiikkimausta, ja luulen että tositilanteessa kuitenkin yllätän itseni ja vetäisen jonkun yllätyskortin hihasta.
30. toukokuuta 2013
Kojootinkarkottimet
Olen saanut runsaasti palautetta iltahämärässä lenkkeilystä. Viisaat tiesivät kertoa, että auringonlaskun jälkeen on kojoottien ruokailuaika ja fiksut eivät silloin lähde haahuilemaan syötiksi. Noh, minäpä ajattelin olla ovela ja tehdä hieman investointeja turvallisuuteni eteen, jos lenkki sattuu joskus vähän venähtämään. Marssin kauppaan ja ostin kaikista räikeimmät juoksuvetimet mitä sieltä löytyi. Toivottavasti ne näyttävät kojooteista hyvin kirpeiltä ja pahanmakuisilta tai suorastaan myrkyllisiltä. Jos niistä ei mitään muuta hyötyä ole, niin rakas likinäköinen ritarini erottaa minut pöpeliköstä pelastusretkellään.
Lisäksi mietin valmiiksi kojoottien mielestä luoltaantyöntäviä ja pelkoaherättäviä suomalaisia laulelmia. Mieleeni tuli Oolannin sota ja Porilaisten marssi, parempia ehdotuksia otetaan vastaan. Mikki Hiiri merihädässä ei taida tässä tilanteessa toimia, paitsi se meripeikkokohta voisi olla vaikuttava. En ole ihan varma kojoottien musiikkimausta, ja luulen että tositilanteessa kuitenkin yllätän itseni ja vetäisen jonkun yllätyskortin hihasta.
Lisäksi mietin valmiiksi kojoottien mielestä luoltaantyöntäviä ja pelkoaherättäviä suomalaisia laulelmia. Mieleeni tuli Oolannin sota ja Porilaisten marssi, parempia ehdotuksia otetaan vastaan. Mikki Hiiri merihädässä ei taida tässä tilanteessa toimia, paitsi se meripeikkokohta voisi olla vaikuttava. En ole ihan varma kojoottien musiikkimausta, ja luulen että tositilanteessa kuitenkin yllätän itseni ja vetäisen jonkun yllätyskortin hihasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Naamioidu vaikka kaktukseksi, jospa se tepsisi? Tuli kyllä mieleen, että noinkohan ne tosiaan olivat kojotteja... muistanpa eräänkin kerran, kun luulit lintuja pakkolaskua tekeviksi lentokoneiksi ja maastouduit kaiken varalta keskellä Jyväskylän vilkkainta katua :) Että hortonomikurssien lisäksi voisi olla joku eläintenkin lajitunnistus paikallaan. Ihana lukea näitä juttuja! t. Kaima mansesta
VastaaPoistaKuulepa kaima, eipä ruveta nyt menneitä muistelemaan. Olen kehittynyt lajintunnistuksessa huimasti viime vuosina, erotan jo lähes aukottomasti elolliset elottomista. Mutta kaktusidea oli loistava, pitää vaan varata mukaan riittävästi nuppineuloja!
VastaaPoista