Meillä se asustaa melkoinen pelimanni, joka osaa juttujensa mukaan pelata (play) käyrätorvea! Sisko se kuulema pelaa oboeta ja pianoa, sen leikin kun joku päivä pääsisi näkemään. Ja tämä sisko sitten mietti samaan hengenvetoon, että mitenkähän mahtoi tehdä (do) espanjan kokeessa, sattuikohan se menemään kuinka hyvin.
Vuosi Amerikassa ja tässä sitä ollaan. Kotona puhutaan jotakuinkin puhdasta suomenkieltä oululaisilla koristeilla. Joillekin sanoille nyt ei vaan ole olemassa toimivaa suomenkielistä vastinetta, ja niitä me kyllä viljelemme hieman huonolla omatunnolla alkuperäiskielellä suomen seassa.
Mutta se huolestuttaa, että lasten kielikorva ei enää tartu erinäisiin käännöskukkasiin, joita esiintyy varsinkin silloin, kun he raportoivat minulle englanninkielisen koulupäivänsä tapahtumista. Huomaan itsekin, että suomenkielisiä sanontoja joutuu itsekin miettimään ja makustelemaan suussa. Sitä se teettä, kun tulee luettua ihan liian vähän kotikielellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti