Viikko alkoi vauhdikkaasti päivystyskäynnillä. Meidän Tarzan kompastui illalla koripalloon ja tuli lennokkaasti alas ranne mutkalla. Kyseessä oli tietysti se sama ranne, joka murtui vuosi sitten Tarzan-loikassa ja jolla potilas ehti tuolloin hiihdellä 7 km lenkin ennen diagnoosia.Olipa hyvä kun olin jo harjoitellut nämä täkäläiset ensiapukuviot. Vähänkö tunsin itseni ammattilaiseksi, kun purjehdin itsevarmasti ihan oikeasta ovesta sisään ja osasin näppärästi noudattaa lattiaan merkittyjä askelkuvioita. Sen sijaa yhtä hikistä hommaa on joka kerta selittää eri lääkärille ja hoitajalle, että meidän Super-Hessulla on epäinhimillisen korkea kipukynnys, eikä hän suostu valittamaan vaikka ranne olisi lähtenyt irti.
HYvä kun on kipsi kädessä, jospa se nyt paranee kunnolla ennen uintikelejä. Tarzanille terveisiä. NN
VastaaPoista