Tänään oli aika käydä papin juttusilla Sunnyvalen luterilaisessa kirkossa. Näillä nurkilla Amerikkaa liitelee vauhdikas suomalainen pappi, jonka toimialue ulottuu Teksasista Kaliforniaan ja etelässä koko Meksikon alueelle. Meidän salainen motiivimme pääsiäismessuun osallistumiselle oli se, että yritimme samalla selvittää esikoisemme mahdollisuutta suorittaa rippikoulu täällä paikan päällä.Enköhän minä suorastaan riehaantunut laulamaan tuttuja virsiä täysin palkein mistä sain tyttäreltäni lempeää palautetta. Minua ei ole täällä vielä juurikaan ehtinyt laulattaa ja yleensäkään en tykkää laulaa yksin vaan mieluummin porukalla ja äänissä. Yhdistelmä kirkko ja tutut virret laukaisivat minussa hervottoman lauluvimman ja samalla karmean ikävän omaa kuoroani Aiolosta ja koko kuorolaulun ihanuutta kohtaan.
Pahimpaan musiikinnälkään kävimme perjantaina suurella ylpeydellä kuuntelemassa esikoisen high schoolin puhallinorkesterin konserttia. Aivan mahtavaa että yhdeksi oppiaineeksi voi ottaa orkesterin ja sitä sitten treenataan viisi tuntia viikossa kouluajalla. Sellaisella treenimäärällä saa melkoisia tuloksia aikaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti