Kylläpä kolme viikkoa hurahti laittoman nopeasti, nyt on tullut aika palauttaa meidän ihana lainatyttömme takaisin Suomeen. On se vaan niin jännää, että täällä on viimeisen kolmen kuukauden aikana ehtinyt sopeutua vaikka mihin, arki etsii vieläkin jollakin tavalla omaa uomaansa. Nyt tuntuu, että lainatytöstä on tullut niin kiinteä osa arkea, että mitenkähän tässä sopeutuu elämään ilman seuraneitiä ja kartanlukijaa. Kohta meidän klaanihuppareiden värisuorasta puuttuu yksi palanen.
Voi että meillä on ollut hauskaa, kolmessa viikossa ehtii kertyä niin paljon sisäpiirin juttuja, joille nauretaan loppuelämän ajan. Monta sukuvikaa on tunnistettu ja uusia kehitetty. Armas lainatyttömme on tavattoman iloinen ja rohkea ja myös kovin muuntautumiskykyinen maailmanvalloittaja, jonka siivet kantaa. KIITOS Henriikka, olet aarre!
Lainatytön mamma kiittää myös, teidän liikkuvaisen perheen ansioista meidänkin porukka näkee maailmaa, kun on turvallisia tukikohtia :)
VastaaPoistaTervetuloa tänne vaan itsekin! Me odotellaan täällä jo lainatytön seuraavaa visiittiä ja mahdollisia vahvistuksia matkaseurueeseen.
Poista