Mysteerihautausmaa

Rositalla oli tällä viikolla hyvä tuuri ja prinsessa sai aamulenkille seuraa Tatu-sulhostaan. Etsimme tarkoituksella vähän syrjäisiä polkuja, jotta koirat pääsisivät kunnolla nuuskuttelemaan aitoja luonnon tuoksuja.

 

Päätimme poiketa normaalireitistä ja suuntasimme kohti polunpätkää, joka vie kauniin vehreään lehtoon. Polku päättyi umpikujaan, jonka päässä avautui verkkoaidan ympäröimä aukio. Mitään kylttiä ei näkynyt missään, mutta lähempi tarkastelu osoitti, että olimme löytäneet mysteerihautausmaan. Alueella oli yksi pystyhautakivi ja loput olivat maan tasalla olevia hautalaattoja, joihin oli kaiverrettu nimi, syntymä- ja kuolinvuosi. Vanhimmat haudat olivat peräisin 1900-luvun alusta ja uusimmat 2000-luvulta.

Ainoatakaan ristinmerkkiä tai muuta uskonnollista symbolia ei ollut havaittavissa. Koko aukio oli harmaanruskea kivierämaa vailla nurmikkoa ja kukkasia. Täytyypä todeta, että karuin hautausmaa minkä olen ikinä nähnyt.