29. marraskuuta 2014

Liaanin jatkeena

 En ole vielä näille päiville kirjoittanut itselleni bucket listiä eli toivelistaa, mitä vielä tämän ihmiselämän aikana haluaisin saada tehtyä. Kun sitten tänään lähdimme aamutuimaan ajelemaan kohti Mauin saaren toista päätä ja sademetsää niin yhtäkkiä minulle iski pakkomielle päästä roikkumaan liaaniin.


Koko perheen voimin sitten etsimme tienvarresta sopivan rotevan näköistä liaania, joka voisi mahdollisesti kannatella mamman massaa. Sellainen löytyi ja pääsin toteuttamaan toiveeni. Aika heikko Jane minusta tulisi, jotenkin hankalaa se roikkuminen oli tällä ruumiinrakenteella. Yritin kietoa pitkiä kinttujani liaanin ympärille, mutta ei se ote ollut oikein pitävä. Mahtava päivä kuitenkin ja paljon muisteltavaa kertyi kiikkustuoliin.'


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti