Yksi erikoispiirre täällä kaukomailla asumisessa on se, että tänne ei niin vaan piipahdeta pikavistiitille, vaan vierailijat viipyvät yleensä vähintään pari viikkoa meitä viihdyttämässä. Jokainen vierailu on aarre meille, lämmin tuulahdus koti-Suomesta. Voiko parempaa ystävän lahjaa ollakaan, kuin rikastuttaa ja jakaa arkemme, kulkea hetkisen rinnallamme.
Tänä aamuna meidän piti jättää tilapäiset jäähyväiset rakkaille ystäville, jotka toivat niin paljon iloa ja valoa elämäämme. Emäntä pääsi aivan repsahtamaan vierailun aikana, kun kokit Vanamo ja Kolmonen hoitivat sekä ruokaostokset että gourmet-ruokinnan suvereenisti. Hyvä kun aamulla muistin enää miten astianpesukone toimii ja koirakin jäi tänään kokonaan ulkoiluttamatta, kun siitäkin hommasta olin onnistunut vieraantumaan totaalisesti.
Silti ei tullut eron hetkellä tippa silmään, mitä sitä näin arvokasta ystävyyttä suremaan. Siitä ne ovesta ulos astuivat, meille niin tärkeä ihmiset, ja takaisin tulevat toivottavasti pian. Suurta ylpeyttä tunnen kummitytöstä, jonka siivet kantaa ja kantti kestää suuriakin seikkailuita. Vierailusta jäi jäljelle paljon muuta kuin flamingolasit ja rantsupyyhkeet, jotka jäävät odottaman seuraavaa vierailua. KIITOS!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti