Valinnanvaraa siis riittää, on tiettyjä ainekokonaisuuksia, joista pitää valita joku kurssi. Esim. matikassa tahkotaan koko vuosi joko geometriaa tai algebraa. Tänä vuonna neiti lukee koko vuoden maailman maantietoa ja ensi vuonna on valittava siitä ryhmästä maailman historia. Samoin biologian korvaa ensi vuonna kemia. Sitten koitetaan hirveästi kerätä jotakin kredittejä ja "kunniakursseja", joista on yliopistoon hakiessa aivan älyttömästi hyötyä.
Täkäläinen vanhempainilta eroaa suomalaisesta vastineestaan radikaalisti sen suhteen, että vanhemmilla on kysyttävää liiaksikin asti. Joka välissä kysyttiin, että onko kysyttävää ja aina oli. Ja sitten kehuttiin, että onpa hienoja kysymyksiä ja fiksuja vanhempia. Meikäläinen istui hiljaa ja kuunteli silmät pyöreinä joitakin kirjainyhdistelmiä, jotka kaikki muut tuntuivat ymmärtävän. On se jännä, kun joutuu koko ajan paikkomaan aukkoja ja hulluna yhdistelemään löysiä johtolankoja. Onneksi aluksi ei tajuakaan mitä kaikkea ei ymmärrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti