Puutarhan parturointia ja villiä luontoa

 

Puutarhurit yllättivät minut aamulla iloisesti ja koskivat jopa kasveihin. Tähän asti puutarhan hoito on rajoittunut roskien poispuhaltamiseen, mutta tänään näin jopa ruohonleikkurin ja pensassakset täydessä touhussa. Sen verran nopeasti puskat harvenivat, että mitään hirveän tarkkaa piiperrystä se parturointi ei ollut ja jälki oli osittain aika karua.

Minun täytyy tunnustaa, että olen salaa saksinut etupihan risukoita, kun tuntui että ne ohikulkiessa raapivat vauhtiraitoja nilkkoihin. Tämän leikkaussession jälkeen sain outoa ihottumaa käsivarteeni ja se ei ole tahtonut millään talttua. Sen siitä saa kun menee toisten tonteille touhuamaan, ilmeisesti puutarhasedät pitävät rikkaruohot loitolla aika tujuilla aineilla. Tällä kasvaa kuulema kaikkialla erittäin häijyä myrkkytammea (poison oak), joka ei pysy kurissa kuin myrkyttämällä.

Myrkkykasveista tulikin mieleeni, että kuopus teki ensimmäisen käärmehavainnon pari päivää sitten koiraa kävelyttäessä. Emme saaneet otusta jälkikäteen tunnistettua, mutta luultavasti kyseessä ei ollut kalkkarokäärme. Niitä löytyy kyllä ihan tästä läheltä vuorilta. Viime viikolla etupihalla jolkutteli kojootti ilman isompaa kiirettä. Meillä on myös melkoisen varma puumahavainto (mountain lion) moottoritien varresta, jossa makasi ilmeisesti autoon törmännyt peuranraato ja sen ympärillä pyöri kaksi isoa kissaeläintä. San Diegon reissulla opin senkin, että ulkona tai autotallissa säilytetyt kengät kannattaa kopistella ennen jalkaan laittamista, ellei halua syöttää varpaitaan mustalle leskelle. Täällä pohjoisempana ei myrkkyhämähäkit ilmeisesti ole niin yleisiä, tai niin ainakin aion uskotella itselleni.