Enpä ole aiemmin joutunut miettimään, mitä rotua lapseni edustavat. Täyttelen tässä hakupapereita lasten uusiin kouluihin, ja hikikarpalot kimmeltävät otsallani. Siis mitä rotua lapseni edustavat? Aluksi ajattelin, että onko tuollaista edes asiallista kysyä, mutta jotakin on valittava pitkästä listasta, korkeintaan viisi vaihtoehtoa. Lista lähtee liikkeelle Amerikan ja Aasian intiaaneista ja jatkuu luettelemalla kaikki mahdolliset Aasian ihmisrodut. Sitten kierretään Afrikan mantereen kautta Tyynen valtameren saarivaltoihin, jolloin epäusko valtaa jo mieleni. Ei puhettakaan eurooppalaisista eikä kaukaasialaisista. Aakkosjärjestyksen viimeisenä löytyy täysosuma: valkoisiahan ne minun lapseni ovat!
Lasten kotikielen määrittely ei ole helppo nakki sekään. Lomakkeessa kysellään mitä kieltä lapseni useimmiten käyttää kotona ja mikä oli hänen ensimmäisenä puhumansa kieli. Samoin tiedustellaan, mitä kieltä vanhemmat useimmiten puhuvat lapselleen. Sähköisesti täytettävästä high school hakemuksesta löytyy pitkä lista valittavia kieliä, mutta F:n kohdalla ei ole jälkeäkään suomen kielestä. Hetken harhailun jälkeen silmäni pysähtyy riville "other Non-English language" - kotikielemme on siis epäenglanti.
Nyt kun tämäkin ongelma on ratkaistu, niin rohkeasti vaan seuraavan kysymyksen kimppuun. Ymmärtääkö / puhuuko / lukeeko / kirjoittaako lapseni kyseistä epäenglantia? Siis sitä kieltä, jolla olen juuri vakuuttanut perheemme kommunikoivan? Hmm, joskus kieltämättä tuntuu, että en saa itseäni ymmärretyksi tai että lapset eivät aina välittömästi toimi ohjeitteni mukaisesti. Mutta tuntuu hieman absurdille, että sitkeästi puhuisimme kotona kieltä, jota puolet porukasta ei ymmärrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti