Kävimme tässä illan suussa kuopuksen kanssa puhallinorkesteri-infossa. Meidän tirehtöörillä on siis huikea menneisyys käyrätorven soittajana Suomen vuosilta. Törähtelyssä on ollut nyt reilun puolentoista vuoden tauko ja ikävä on alkanut hiljalleen kalvaa.Viitosluokilla on aloitteleva puhallinbändi, jossa voi valita soittimekseen yhden neljästä: huilu, klarinetti, trumpetti ja baritonitorvi. Ensi vuonna voi middle schoolissa ottaa haastavampia soittimia, kuten käyrätorven. Kävimme sitten tänään pähkäilemässä bändin johtajien kanssa, että mikä olisi fiksu veto meidän mussukan suhteen. Onko mitään järkeä pakittaa helpompaan soittimeen, jos kerran osaa jo alkeet haastavammasta soittopelistä, johon sitten ensi vuonna kosiskellaan epätoivoisesti soittajia?
Kolli testaili tänään eri soittimien suukappaleita ja hämmästytti eksperttejä saamalla komeat äänet joka vempeleestä. Käyrätorvelle ei kuitenkaan löytynyt voittajaa, se nyt vaan sattuu olemaan meidän käkkärämännyn sielun soitin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti