Nyt meinaa kertakaikkiaan pää sulaa. Mittari näyttää 36 astettavarjossa ja näin hillittömässä helteessä ei läähättäminenkään auta. Pihakiveys polttaa jalkapohjat rakkuloille ja ulkona ei pysty oleskelemaan muualla kuin kaulaa myöten uima-altaassa. Sisällä on aamupäivällä vielä inhimillistä, mutta iltaa kohti luut alkaa sulaa ja porukka valahtaa kohti lattianrajaa, sohvallakin on liian tukala. Ilmastointikin talosta löytyy, mutta sitähän ei pikku hädässä päälle laiteta.Ilmastoitu auto vetää näin karmeassa kuumuudessa vastustamattomasti puoleensa. Eihän se pyristelyn mitään auttanut, kolmen aikaan istuimme kaikki syvässä yhteisymmärryksessä menopelin kyydissä ja suuntasimmekin rannikolle kohti vilvoittavia tuulia. Harmi kyllä emme olleet ainoita, jotka olivat turvautuneita samaan viilennyskonstiin. Hartaan körryyttelyn jälkeen pääsimme rannikolle, jossa lämpötila oli todellakin matalampi. Enhän minä tarennut alkuunsakaan heppoisessa hellemekossani 15 asteen raikkaassa merituulessa. Neljän tunnin ruuhkakruisailun päätteeksi olimme kotipihassa, joka sekin oli poissa ollessamme mukavasti viilentynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti