1. maaliskuuta 2015

Vikkelä viidakkorumpu

 
Paljon on maailma muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Kun mina olin ensimmäistä kertaa Ameriikan mailla 80-luvun lopulla, niin sitä oli kyllä aika totaalisesti erillään kotimaan kuulumisista ja kotijoukoista. Liekö olisin kerran kuussa ollut puhelinyhteydessä kotiin, muuten sitä vaan kirjoiteltiin kirjeitä.

Nykyään pystyy soittelemaan ihan näköpuheluita ja vieläpä ihan ilmaiseksi ympäri maailmaa. Hankalaa on vaan se, että aina yhteydet ei toimi. Meillä oli mummun kanssa puhelintreffit tälle aamulle, ja kun soittoa ei sovittuun aikaan kuulunut, niin aloin huolestua. Aina on mahdollista, että Skype-yhteys takkuaa jommassa kummassa päässä, mutta oli pakko yrittää selvittää asiaa.

Onneksi konstit on monet ja lähetin veljen perheen kaikille naisihmisille naamakirjassa hätäviestiä, etten saa mummua kiinni. Siinä ei montaa tuokoita ehtinyt kulua, kun sain tiedon, että velipojalla on mummu langan päässä ja kaikki on hyvin. Sittenpä se mummu itse jo pirauttelikin Skype-puhelua, kun yhteydet oli taas suotuisat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti