Hollywood-meininkiä

 

Sain tässä muutama päivä sitten yllätyspuhelun. Paikallisen Carmen-oopperan ohjaaja soitti ja kysyi, että olisiko kuopukseni halukas liittymään oopperan lasten kuoroon. Pikkuisen tuli puskista moinen kysymys, mutta tällaista se vissiinkin on täällä Ameriikan ihmemaassa. Ikinä ei tiedä, mikä agentti vaanii minkäkin kulman takana ja milloin joku kykyjenetsijä löytää uuden tähden.

Puhelun aikana selveni, että kyseinen rouva oli kuopukseni luokkakaverin äiti ja oli ollut armaani kuskina luokkaretkellä. Torvensoittajani oli kuulema tehnyt takapenkillä reippaan vaikutelman ja kun musiikintunnillakin laulaminen luonnistuu, niin paikka oopperassa olisi irronnut ilman koe-esiintymistä. Totisen harkinnan jälkeen armaani kuitenkin päätti jättää oopperalaulajan uran vielä hyllylle ja aikoo panostaa enemmän kotikutoiseen jääkiekkomaalivahdin uraan.