Teen tänä kesänä uuden aluevaltauksen opetusalalla: minusta tulee autokoulunopettaja!!! Enpä voisi kuvitella tehtävään juurikaan heikkolahjaisempaa henkilöä. Suomessa en olisi eläissäni ryhtynyt opetusluvalla opettamaan jälkikasvulle autoilun saloja, tai korkeintaan kuopukselle, jolla on teräksiset hermot ja muutenkin tavattoman tolkku luonne.
Täällä systeemi on hieman erilainen kuin Suomessa. Prosessin voi aloittaa jo 15-vuotiaana opiskelemalla 100-sivuisen liikennesääntöeeppoksen ja suorittamalla hyväksytysti teoriakokeen.15 ja 1/2 -vuotiaana saa sitten aloittaa ajoharjoittelun, kunhan on suorittanut yhden ajotunnin virallisen autokoulun puitteissa. Puolen vuoden harjoittelun jälkeen 16-vuoden varttuneessa iässä saa sitten suorittaa ajokokeen, jonka jälkeen saa ajokortin tietyillä rajoituksilla. 18-vuoden iässä rajoitukset esim. yöllä ajamisesta ja alaikäisten kuljettamisesta poistuvat.
Meidän neiti suoritti maanantaina kunniakkaasti teoriakokeen ja tänään oli vuorossa ainoa pakollinen ajotunti. Autokoulun opettaja karautti puolen päivän aikoihin autolla pihaan ja parin minuutin pikakurssin jälkeen auto uusine kuskeineen häipyi horisonttiin. Parin tunnin pörräyksen jälkeen kotiin tupsahti innokas ja tyytyväinen teinikuski, joka oli laitettu heti ensimmäisellä ajotunnilla rälläämään ympäri Piilaaksoa.Neidin taidot oli todettu riittäviksi, jotta kuski voi siirtyä kotiopetukseen mamman kaikkitietäviin ja -osaaviin kätösiin. Luvassa on hiuksianostattavia läheltäpititilanteita ja vertahyytäviä kiljaisuja, sillä meidän Volvossa ei todellakaan ole apukuskin puolella hätäjarruja eikä edes käsijarrua vänkärin ulottuvilla. Saa nähdä mitä minun hermonriekaleista ja äänijänteistä on loppukesästä jäljellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti