Lämmintä joulumieltä

 

Olemme pitkin kulunutta vuotta olleet huolissaamme, miten käy meidän joulumielen täällä kaukana koti-Suomesta. Minä olen onnistunut viettämään joka ainoan elämäni joulun lapsuuden kodissani sukulaisten ympäröimänä. Lapset ovat koko joulukuun kovasti muistelleet jouluaattoja mummun luona ja ikävöineet lunta. Sain viisailta Suomi-rouvilta vinkkejä, kuinka taistella jouluista koti-ikävää. Olemme aseistautuneet kaihomieltä vastaan kahdella joulukuusella, rönsyilevän runsailla koristeilla sekä ylettömällä ja alituisella joululaulannalla. Viime päivinä reseptiin on lisätty vielä tainnuttavan ihanat joulutuoksut piparihöyryistä lanttulaatikon mehevään aromiin.

Aloitimme aattoaamun Skype-puhelulla veljeni kotiin, jonka sohvalta löytyi kaikki armaat lähisukulaiset. Sitten suunnistimme ystäväperheen luo joulupuurolle ja reippaalle helteiselle kävelylenkille, jonka jälkeen lapset halusivat pulahtaa uimaan alle 10-asteiseen uima-altaaseen ja välillä porealtaaseen lämmittelemään. Eipä ollut uima-altaalle sen isompaa tungosta, mutta tämä touhu kävi oikein hyvin korvikkeena joulusaunalle ja hangessa kierimiselle.

Kotiin palattuamme vietimme hartaan joululaulutuokion, jonka jälkeen oli aika jakaa lahjat. Nöyrä kiitos kaikille kummeille ja muille tontuille, jotka muistitte meitä jouluna. Meillä on tällä hetkellä taatusti länsirannikon kahdehdittavin suomalainen karkkivalikoima. Nyt illan hämärryttyä meillä on oikein hyvä ja lämmin mutta hieman kaihoisa joulumieli. Upouudet mummun kutomat villasukat jalassa käperrymme sohvalle katsomaan lahjaksi saatua suomalaista jouluvideota ja lähetämme ajatuksen siivin jättimäisen jouluhalin kaikille teille, meille niin tärkeille ihmisille.