Voi tätä amerikkalaista show-meininkiä! Vanhemmat oli kutsuttu yleisöksi katsomaan kuopuksen luokan näytelmää. Minulla ei ollut sen suurempia ennakko-odotuksia, lasten esityksiä on aina mukava katsella. Ensimmäisten minuuttien jälkeen pitelin lattiaan lonksahtaneesta leuastani kiinni kaksin käsin ja tuijotin aivan äimän käkenä meininkiä lavalla.
Kyseessä ei ollut mikään kytynen koulunäytelmä vaan lähes Broadway-tason musikaali, jossa jokainen luokan oppilas marssi yksin tai pienessä ryhmässä vetäisemään oman soolobiisin. Osa esiintyjistä oli aivan synnynnäisiä virtuooseja, jotka rakastivat olla huomion keskipisteenä ja suorastaan säteilevät lavalla. Meidän Suomi-poika ei päässyt ihan samalle rentouden tasolle, mutta reippaasti suoriutui omasta osuudestaan muurahaissoturin roolissa. Kyllä täällä lapset saavat arvokasta esiintymiskoulutusta jo pienestä asti.
Kyseessä ei ollut mikään kytynen koulunäytelmä vaan lähes Broadway-tason musikaali, jossa jokainen luokan oppilas marssi yksin tai pienessä ryhmässä vetäisemään oman soolobiisin. Osa esiintyjistä oli aivan synnynnäisiä virtuooseja, jotka rakastivat olla huomion keskipisteenä ja suorastaan säteilevät lavalla. Meidän Suomi-poika ei päässyt ihan samalle rentouden tasolle, mutta reippaasti suoriutui omasta osuudestaan muurahaissoturin roolissa. Kyllä täällä lapset saavat arvokasta esiintymiskoulutusta jo pienestä asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti